Osittainen perinnönjako
Aina perinnönjakoa ei tahdota tehdä kokonaan loppuun asti, vaan esimerkiksi jokin omaisuuserä (kuten esimerkiksi suvun kesäpaikka) halutaan jättää toistaiseksi jakamatta. Jos kuitenkin osa vainajan omaisuudesta halutaan jakaa, voidaan tehdä osittainen perinnönjako. On kuitenkin hyvä huomata, että jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa, on myös ennen osittaista perinnönjakoa toimitettava ositus lesken ja vainajan perikunnan välillä ainakin jaettavan osuuden suhteen. Näin saadaan varmuus siitä, mikä osuus on vainajan kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta ja voidaan jakaa perillisten kesken. Yleensä ositus ja perinnönjako tehdäänkin yhtä aikaa.
Koska kuolinpesän osakkaan ei ole velvollisuus olla osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, voi osittainen pesinnänjako olla hyvä ratkaisu joissain tilanteissa. Osittaisessa perinnönjaossa voidaan esimerkiksi jakaa jollekin osakkaalle hänen osuutensa pesästä, jos muut pesän osakkaat haluavat pitää osuutensa vielä jakamattomana. Näin koko pesää ei ole pakko jakaa, vaikka joku osakkaista haluaisikin osuutensa pesästä. Toki on mahdollista myös se, että joku osakkaista saa vain osan omasta osuudestaan ja hän jää edelleen pesän osakkaaksi. Jollekin perilliselle voidaan jakaa pesästä esimerkiksi rahaa tai jotain esineitä tai jokin kiinteistö ja muuten pitää pesä jakamattomana. Tämä osittainen perinnönjako otetaan huomioon myöhemmin tehtävässä lopullisessa perinnönjaossa.
Jotta vältytään ristiriidoilta myöhemmin on syytä sopia, otetaanko osittainen perinnönjako huomioon lopullisessa perinnönjaossa suhteellisena osuutena pesästä vai vähentääkö se tämän perillisen osalta lopullisessa perinnönjaossa perintöosuuden arvoa jakohetken käyvän arvon osuuden verran. Jos tästä ei sovita, Verohallinto käyttää lähtökohtaisesti jälkimmäisen vaihtoehdon mukaista laskelmaa. Osakkaan jakovaade pesän suhteen ei vanhene, eli hän voi vaatia tätä suoritettavaksi myöhemmässäkin vaiheessa, jos alussa sovitaankin pitää pesä jakamattomana.