Avoliiton juridiikkaa
Avioliitto ei ole enää nykyään kaikkien pariskuntien valinta, vaan avoliitto on myös lapsiperheiden kohdalla aivan normaali tilanne. Tässä nostan muutamia juridisia asioita, joita avoliitossa on kuitenkin hyvä huomioida. Joiltain osin lainsäädäntömme turvaa edelleen avioliiton osapuolia vahvemmin kuin avoliitossa eläviä.
Ensimmäisenä mieleen tulee luonnollisesti perimysoikeus. Avoleski ei peri. Eli ennen kaikkea lapsettoman pariskunnan olisi hyvä turvata eloon jäävän puolison tilanne, kun toinen menehtyy. Jos rintaperillisiä (eli lapsia, lapsenlapsia jne) on, tilanne on selkeä: he perivät vainajan kaikissa tilanteissa. Tällöin avolesken omaisuus on edelleen hänen omaansa ja kuolleen puolison omaisuus siirtyy lapsille. Jos kuitenkaan lapsia ei ole, eikä vainaja ollut naimisissa, perimysjärjestyksessä seuraavana ovat vainajan vanhemmat ja jos vanhemmat ovat kuolleet, vainajan sisarukset. Jos tätä perimystä ei ole muutettu testamentilla, esim. puolisoiden omistaessa asunnon yhdessä 50%/50% -suhteessa, vainajan osuus menee hänen sukulaisilleen. Näin avopuoliso omistaa kotinsa yhdessä esim. kuolleen puolisonsa vanhempien kanssa. Tämä voi tuoda mukanaan monia haasteita ja jos esim. eloon jäänyt puoliso haluaa lunastaa asunnon kokonaan itselleen, on tästä löydyttävä yhteisymmärrys toisen osapuolen kanssa. Ja jos tilanne on esim. se, että vainaja omistaa yhteisen kodin yksin, menee koko koti tämän vanhemmille. Lisäksi on tärkeä huomioida, että avopuolisolla ei ole avioliittolain mukaista vallintaoikeutta yhteiseen kotiin. Näin pahimmillaan leskellä ei ole enää mitään oikeutta asua yhteisessä kodissa, jos koti on vain kuolleen puolison omistuksessa. Toki tämä sama asia koskee myös muuta omaisuutta, koti on vain erittäin havainnollistava esimerkki. Kannattaa siis miettiä hyvissä ajoin, miten omaisuuden haluaa kuoleman jälkeen jakautuvan ja miten puolison asema turvataan.
Perimystilanteissa myös avopuolison verotus on hyvä tiedostaa. Jos avoleski perii testamentin kautta puolisonsa, kannattaa pohtia myös verotuksellinen näkökulma. Jos avoparilla ei ole lapsia, on verotus kireämpää kuin aviopuolisoilla.
Vielä oman lisänsä asiaan tuo se, jos avopuolisoilla on lapsia aiemmista liitoistaan, jotka ovat luonnollisesti perimysasemassa omaan vanhempaansa nähden. Tällöin olisi tärkeä miettiä kaikkien osapuolten suhteen oikeudenmukainen ratkaisu kuolemantapauksessa. Lisäksi alaikäisten lasten kohdalla on hyvä huomioida, että lähtökohtaisesti lapsen huoltaja hoitaa myös hänen taloudellisia asioitaan. Näin esim. entiset puolisot voivat tulla mukaan kuvioihin kuolemantapauksessa, jos asioita ei ole järjestetty kuntoon. Tämä toki on tärkeä miettiä myös, vaikka pariskunta olisi naimisissa.
Kotiin liittyvänä asiana voi todeta myös, että avioliittolain perusteella yhteisen kodin yksin omistava puoliso ei voi myydä tätä asuntoa ilman puolison suostumusta. Avoliitossa olevalta tätä ei vaadita. Näin avopuolison asema ei ole samalla tavoin turvattu oman kodin suhteen.
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
Erotilanteessa avoliittoa on turvattu jonkin verran enemmän aikaisempaan verrattuna sillä, että laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta tuntee hyvityksen käsitteen. Sillä tarkoitetaan sitä, että jos toinen avopuoliso on panostanut yhteistalouteen ja näin auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta siten, että tämä saisi nk. perusteetonta etua siitä, että omaisuus jaettaisiin puhtaasti omistussuhteiden perusteella ilman hyvitystä. Kuitenkaan pelkästään se, että panostaa yhteistalouteen, ei tähän hyvityksen oikeuta, vaan nimenomaan perusteettoman edun syntyminen on osoitettava. Laissa on lueteltu näitä asioita ja esimerkkinä voidaan todeta, että taloustyö kotona silloin kun toinen avopuoliso kartuttaa omaisuutta työelämässä, voi oikeuttaa hyvitykseen. On kuitenkin huomioitava, että laissa määritellään myös, että tämän perusteettoman edun on oltava vähäistä suurempi ja se riippuu myös avopuolisoiden taloudellisesta kokonaistilanteesta.
Leskeneläke myös avopuolisolle
Nykyään myös leskeneläke on mahdollinen myös avopuolisolle. Leskeneläke on määräaikainen etuus. Yhteistaloudessa asuneilla avopuolisoilla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos heillä on yhteinen alaikäinen lapsi.
Potilaan laillinen edustaja
Vielä näkökulmana asiaan voi mainita sen, että laissa potilaan asemasta ja oikeuksista mainitaan, että tietyissä tilanteissa hoitoon tulee saada potilaan laillisen edustajan tai lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Näissäkin tilanteissa voi olla joskus avopuolison tilanne haastavampi kuin aviopuolison, etenkin erilaisissa ristiriitatilanteissa potilaan lähisukulaisten kanssa. Tämä tilanne voidaan helposti selkeyttää kuitenkin laatimalla edunvalvontavaltuutus.