Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu

Edunvalvontavaltuutus on varautumista tulevaisuuteen. Sen laatimalla huolehdit siitä, että läheisesi voi hoitaa asioitasi, kun itse et siihen kykene. Toki meillä on myös holhoustoimilain mukainen edunvalvontajärjestelmä, jos edunvalvonnan tarpeessa olevalla henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ovat siis toisilleen vaihtoehtoisia järjestelmiä. Näistä edunvalvontavaltuutettu on aina sinun itsesi määräämä läheinen henkilö ja edunvalvoja on käräjäoikeuden tai digi- ja väestötietoviraston määräämä henkilö. Toki sekin voi olla joku läheisesi, mutta myös julkinen edunvalvoja.

Jos sinulla on tiedossa henkilö, joka olisi kykenevä ja halukas hoitamaan asioitasi, kun olet siihen itse kykenemätön, suosittelen lämpimästi edunvalvontavaltuutuksen tekoa. Se helpottaa myös valtuutetun toimintaa, koska edunvalvontavaltuutuksen avulla voidaan asioita hoitaa kevyemmällä byrokratialla kuin edunvalvojan tehtävissä. Edunvalvontavaltuutuksessa voit esimerkiksi antaa luvan valtuutetulle myydä kiinteistöjäsi ilman digi- ja väestötietoviraston lupaa. Holhoustoimilain mukaisena edunvalvojana tämä ei onnistu ilman lupaprosessia. Ja lupien hakeminen vie aina aikaa ja maksaa rahaa.

Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja ei voi myöskään luopua vastikkeetta päämiehensä omaisuudesta eli toisin sanoen lahjoittaa hänen omaisuuttaan. Kuitenkin voi olla henkilön oma halu, että esimerkiksi rintaperillisille lahjoitetaan tiettyä omaisuutta jo elinaikana. Edunvalvontavaltuutukseen voidaan kirjata myös tähän lupa. Samaa ongelmaa voi tulla myös vaikkapa lesken hallintaoikeuden luovutuksessa. Tässäkään tapauksessa hallintaoikeudesta ei voida luopua ilman vastiketta. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan ottaa kantaa myös tähän asiaan.

Yhtenä huomiona edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun eroista voidaan mainita vielä vuositilitys. Edunvalvojan on toimitettava vuosittain digi- ja väestötietovirastolle vuositili eli selvitys siitä, miten edunvalvoja on hoitanut päämiehensä taloudellisia asioita. Edunvalvontavaltuutuksen osalta valtuuttaja voi itse määritellä onko tämä tarpeen vai ei. Halutessaan hän voi vaikkapa määrätä, että tilitys tehdään harvemmin kuin kalenterivuosittain tai että sitä ei tarvitse tehdä lainkaan. Toki valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa varoista, veloista ja raha-asioiden hoidosta ja vaadittaessa esitettävä nämä holhousviranomaiselle. Hänen on myös tehtävä omaisuusluettelo digi- ja väestötietovirastolle siinä vaiheessa kun valtuutus alkaa. Kun valtuuttaja kuolee, on valtuutetun annettava päätöstili tämän omaisille, ellei päämies ole valtakirjassa vapauttanut valtuutettua tästä velvollisuudesta.