Sähköinen jäämistövarallisuus

Sähköiseksi jäämistövarallisuudeksi voidaan lukea perittävän digitaalisessa muodossa olevat aineistot. Myös se voi olla perimyksen kohteena. Siitä ei ole kuitenkaan ratkaistu laissa millään erityisillä oikeusohjeilla ja sen turvaaminen monesti unohtuukin. Digitaalinen aineisto alkaa olla jo iso osa ihmisten elämää ja sitä kertyy runsaasti, esimerkkinä voidaan mainita kuvat, reseptit, salasanat ja digitaaliset sopimukset. Myös sähköinen jäämistövarallisuus olisi käytävä läpi pesänselvityksessä.

Pesänselvitystä voidaan auttaa esimerkiksi sillä, että testamentissa kerrotaan myös käytetyt sähköiset palvelut ja määräämällä käyttäjätunnukset ja salasanat annettavaksi jollekulle perillisistä. Käytännössä toki salasanoja ja käyttäjätunnuksia tuskin kannattaa testamenttiin kirjata, koska ne voivat muuttua moneen kertaan testamentin laatimisen jälkeen. Jos perittävä ei anna mitään määräystä digitaalisesta jäämistöstä tai jätä käyttäjätunnuksiaan ja salasanojaan perillisille, saattavat perilliset tietää, että perittävä käytti erilaisia sähköisiä viestimiä, mutta ei sitä miten tähän aineistoon pääsee.

Jokaisen olisi kuitenkin hyvä pohtia, mitä haluaa digitaaliseen jäämistöönsä kuuluvien aineistojen kanssa tehtävän ja parasta olisi, jos asiasta määräisi kirjallisesti. Näin voidaan myös täsmentää, mitkä tiedot haluaa kuolemansa jälkeen hävitettäväksi. Tämä kannattaa kirjata jo testamentissa tai sen mahdollisessa liitteessä, jolloin tahdosta ei synny epäselvyyttä.

Kun pohtii itselleen sopivaa ratkaisua, on syytä miettiä myös tietoturvan näkökulma. Käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei kannata säilyttää sellaisessa paikassa, missä ne ovat sivullisten saatavilla. Yksi mahdollisuus on toki suljettu kuori pankin tallelokerossa tai muussa turvallisessa paikassa. Kuoreen voi kirjoittaa sen sisällön ja maininnan avausluvasta vasta kuoleman jälkeen.

Jos perittävä haluaa estää perillisiään tutustumasta sähköiseen jäämistövarallisuuteensa, hän voi määrätä testamentissa asiasta. Toki tämän määräyksen noudattamista ei voi varmistaa, mutta perilliset toivottavasti ottavat perittävän toivomukset huomioon. Kirjesalaisuus ja luottamuksen suoja päättyvät perittävän kuolemaan. Kuitenkin esimerkiksi perittävälle lähetetyn kirjeen julkaiseminen voi olla tekijänoikeusloukkaus, jos se tehdään ilman lähettäjän lupaa.

Sähköistä jäämistövarallisuutta käsiteltäessä on otettava siis monia näkökohtia huomioon. Perittävällä voi olla esim. salaiseksi määrättyjä asiakirjoja koneellaan. Jos jotain perittävän sähköistä materiaalia lähdetään esim. julkistamaan, on ensin tarkkaan selvitettävä, mitkä lait ja sopimukset sitovat vielä perillisiä ja mitkä eivät.

Oman näkökulmansa asiaan tuo myös se, että moni hoitaa yksityistä sähköpostiviestintäänsä työsähköpostinsa kautta. Organisaatioilla on hyvin erilaisia käytänteitä, miten he sähköpostia omaisille luovuttavat. Lisäksi osa ei ole edes miettinyt, mitä haasteita työntekijän yksityisestä sähköpostista voi työpaikalle aiheutua ja miten niiden luovuttaminen perikunnalle on tarvittaessa järjestetty.

Sähköinen jäämistövarallisuus ja sen kohtalo kuoleman jälkeen on varmasti monella jäänyt pohtimatta. Kannustankin jokaista miettimään ainakin sen, onko itsellä sellaisia alustoja, palveluja tms., joihin haluaa perillistensä jollain tavalla reagoivan. Nämä kannattaa kirjata ylös ja ilmaista tahtonsa. Tällöin ainakin asia tulee tiettäväksi eloon jääneille läheisille ja heillä on mahdollista toimia perittävän tahdon mukaisesti.