Vainajan velka

Kuolema ei poista vainajan velkaa, vaan velallisella on oikeus saada saatavansa. Näin ollen ennen kuin vainajan perintöä voidaan lähteä jakamaan, on vainajan velka maksettava ensin pois. Perilliset ovat lähtökohtaisesti vastuussa vainajan veloista kuitenkin vain jäämistöomaisuuden arvon verran. On kuitenkin tärkeää, että perilliset eivät hävitä jäämistöomaisuutta, ennen kuin velkojien tilanne on selvitetty. Muutoin he ovat vastuullisia korvaamaan aiheuttamansa tappion velkojille. Luonnollisesti myöskään jäämistön varoja ei saa jakaa ennen velkojen maksamista.

Perilliset voivat joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista vain eritystapauksessa. Perintökaari tunnistaa näitä tilanteita kuitenkin vain kolme. Vainajan velka voidaan voi tulla perillisten vastuulle seuraavissa tapauksissa:

1. perunkirjoitusvelvollisuus laiminlyödään
2. perunkirjoituksessa annetaan velkojan oikeutta vaarantava väärä tieto tai salataan oikeaa tietoa
3. osakas vahvistaa valalla perukirjan, missä annetaan velkojan oikeutta vaarantava väärä tieto tai salataan oikeaa tietoa

Jotta perillinen ei joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan velasta, on siis erittäin tärkeää tehdä perunkirjoitus määräajassa ja asianmukaisesti. Tällöin ylivelkainenkaan pesä ei kaadu perillisten harteille, vaan käytännössä vainajan velalliset joutuvat kirjaamaan luottotappiokseen velat, joita ei voida pesästä velkoa ja kattaa.

Kuolinpesän ollessa ylivelkainen, joudutaan miettimään velkojen prioriteettijärjestystä. Velat jaetaan pesänselvitysvelkoihin, perittävän velkoihin ja muihin pesän velkoihin. Pesänselvitysvelat, jotka ovat velkoja, jotka syntyvät kuolinpesän saattamiseksi jakokuntoon, maksetaan ensin. Näiden maksamisen vuoksi osakas ei joudu missään tilanteessa velkavastuuseen. Pesänselvitysvelkoja ovat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset. Hautajaiskuluissa on huomioitava, että niitä pidetään suhteettoman kalliina, jos niiden järjestäminen vaarantaa velkojan oikeuden täysimääräisen maksun saamiseen.

Aina on sallittua pesän varoilla hoitaa vainajan hautaaminen ja siihen liittyvät vähimmäiskulut, kunhan ne ovat maltillisia. Jos pesän osakas maksaa näitä menoja omista varoistaan, hän saa periä maksamansa määrän jäämistövaroista. Hänellä on kuitenkin näyttövelvollisuus, että suoritukset koskevat pesänselvitysmenoja.

Vainajan velat saa maksaa pesän varoista vain, jos voidaan olettaa, että velan maksamisesta ei aiheudu vahinkoa muille velkojille. Ylivelkaisessa pesässä kannattaa selvittää tarkasti vainajan velkojen tilanne ja toimia korostetun huolellisesti, jotta vastuu ei siirry perillisille.