Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on tehtävä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden jälkeen. Se on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Siinä selvitetään vainajan varat ja velat ja siinä laadittava perukirja toimii myös perintöverotuksen perusteena. Tämän vuoksi perukirja on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Nykyään tämä hoituu haluttaessa kätevästi sähköisesti Verohallinnon sivuston kautta.

Perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan kaikki pesän osakkaat ja leski. Osakkaiden ei kuitenkaan tarvitse olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa, pesän ilmoittajaa lukuun ottamatta. Osakkaat voivat halutessaan myös valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa. Myös toissijaiset omaisuuden saajat kutsutaan perunkirjoitustilaisuuteen.  Näin esimerkiksi lesken periessä vainajan, jolla ei ole rintaperillisiä eikä testamenttia, kutsutaan myös vainajan toissijaiset perilliset perunkirjoitustilaisuuteen. Toissijaisia perillisiä ovat lähtökohtaisesti tällöin vainajan vanhemmat tai heidän kuoltuaan vainajan sisarukset.

Perunkirjoituksessa siis laaditaan perukirja. Perukirjaan luetteloidaan paitsi vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat, muiden tietojen ohella myös mm. vainajan perilliset, leski ja mahdolliset testamentin saajat. Se toimii näin luettelona vainajan omaisuudesta ja kuolinpesän osakkaista. Perukirjassa on mainittava myös esimerkiksi kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, jotka allekirjoittavat perukirjan.

Varojen arvioinnissa on tarvittaessa hyvä käyttää asiantuntijaa. Esimerkiksi vainajan kiinteistöomaisuus voidaan arvioituttaa kiinteistönvälittäjällä. Myös esimerkiksi kokoelmat tms. kannattaa arvioituttaa asiantuntijalla. Perukirjaan kannattaa lähtökohtaisesti arvioida omaisuuden arvo lähelle sen todellista arvoa, etenkin jos omaisuus on tarkoitus myydä pian. Tällöin omaisuuden hankintahintana pidetään perukirjassa määriteltyä arvoa. Perintövero on etenkin lähiomaisilla huomattavasti alhaisempi kuin myyntivoittovero, joten on kannattavampaa maksaa perintöveroa kuin myyntivoittoveroa.

Vainajan ja lesken välillä oleva mahdollinen avioehto ja vainajan testamentti on myös mainittava perukirjassa ja ne myös liitetään Verohallintoon lähetettävään perukirjaan. Jos perinnönjako on toimitettu, myös tämä asiakirja toimitetaan perukirjan mukana. Lisäksi, jos vainaja oli leski, myös aiemmin kuolleen puolison jälkeen tehdyn mahdollisen osituskirjan ja perinnönjakokirjan kopiot toimitetaan perukirjan mukana.

Perunkirjoitusta varten vainajasta tarvitaan katkeamaton sukuselvitys aina 15 -vuotiaasta saakka. Tämän avulla selvitetään vainajan lakimääräiset perilliset. Jos vainajan on ollut ikänsä kirkon jäsen, selvityksen saa kirkon rekisteristä, muutoin sen voi hankkia digi- ja väestötietovirastosta.