Rintaperillisten perimys

Rintaperillisten perimys on ensisijaista. Jos vainajalla on kuollessaan rintaperillisiä eli lapsia, perivät he vainajan. Jos rintaperillinen luopuu perinnöstä, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä. Näin käy myös, jos rintaperillinen ei ole enää elossa. Jos siis perittävän lapsi on kuollut, tämän lapset perivät lapsen osuuden. Jos lapsia tai heidän jälkeläisiään on elossa, menee vainajan omaisuus siis ilman testamenttia aina heille. Esimerkiksi leski ei peri, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Henkilö voi kuitenkin haluta omaisuutensa menevän kuolemansa jälkeen toisin kuin lakimääräisen perimyksen lähtökohta on. Tällöin hän voi määrä omaisuutensa jaosta testamentilla toisin. Jäämistö voidaan jakaa lakiosaan ja vapaaosaan, jolloin vapaaosasta voidaan määrätä vapaasti testamentilla.  Rintaperillisillä on kuitenkin lakiosaoikeus vainajan jäämistöön. Rintaperillisten perimystä lakiosan suhteen ei voi kovin helposti syrjäyttää.

Lakiosan on määritelty olevan puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että lakiosaoikeus ei ole esinekohtainen oikeus, vaan henkilö voi määrätä testamentilla koko omaisuutensa muulle kuin rintaperillisille. Testamentin saaja voi maksaa rintaperillisille näiden lakiosan rahana. Näin rintaperillisen oikeus lakiosaan ilmenee oikeutena saada lakiosaansa vastaavan määrän verran omaisuutta, mutta ei tiettynä esineenä tai omaisuusosana. Halutessaan siis jonkin tietyn omaisuusosan menevän vaikka jollekin muulle henkilölle, voi perittävä testamentata sen ja tämä henkilö huolehtii siitä, että rintaperillisten lakiosaosuus tulee täytetyksi.

Lisäksi rintaperillisen asemaan perimyksessä vaikuttaa lesken vähimmäissuoja eli oikeus hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa. Se on vahvempi kuin rintaperillisten oikeus. Jos ensiksi kuolleen puolison jäämistöön ei kuulu muuta kuin tällaista omaisuutta, rintaperillisen lakiosan toteuttaminen lykkääntyy lesken kuoleman jälkeen.

Rintaperillisten perimys ja lesken vähimmäissuoja voi toisinaan aiheuttaa ristiriitatilanteita perillisten ja lesken kesken, etenkin jos lapsia on useammasta eri liitosta. Olisikin selkeintä näissä tilanteissa miettiä tilanne etukäteen vielä molempien puolisoiden eläessä ja mahdollisesti testamentilla turvata kaikkien kannalta oikeudenmukainen tilanne toisen puolison kuoleman jälkeen. Monesti kuoleman jälkeen tunteet ovat niin pinnassa, että tilanteet kärjistyvät helposti ja voivat aiheuttaa pahimmillaan välirikkoja perillisten ja lesken kesken.