Ennakkoperintö
Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan lahjaa, joka otetaan huomioon perittävän kuollessa laskettaessa lahjansaajan euromääräistä perintöosaa. Ennakkoperintö verotetaan lahjana, silloin kun se annetaan. Verotuksessa käytetään siis lahjaveroasteikkoa, ei perintöveroasteikkoa.
Ennakkoperintö voidaan ottaa huomioon, vaikka lahja olisi annettu vuosikymmeniä sitten. Lahjoitettu omaisuus kuitenkin arvostetaan sen vastaanottohetken mukaisesta arvosta, ei perittävän kuolinhetken. Esimerkiksi ennakkoperintönä annettu osakehuoneisto, joka on annettu useampi vuosikymmen sitten, on todennäköisesti kuolinhetkellä arvoltaan aivan toinen. Kuitenkin arvo määritellään perintöosaa arvioitaessa sen arvon mukaan, mikä se oli omaisuutta lahjoitettaessa.
Perintökaaren mukaan se, mitä ”perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle” on vähennettävä tämän perinnöstä, jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Ennakkoperintöä voidaan pitää ikään kuin perinnön etumaksuna, joka otetaan huomioon myöhemmässä perinnönjaossa. Kysymys on siitä, että perillisten välilliset osuudet tasataan euromääräisesti. Lähtökohtaisena olettamuksena, on, että perittävä ei halua suosia ketään rintaperillistään toisten kustannuksella.
Olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa ennakkoperintäolettaman tulkintaan, etenkin elinkeino-omaisuuden sukupolvenvaihdoksessa saatetaan haluta siirtää yritysvarallisuus mahdollisimman edullisesti seuraavalle sukupolvelle. Tällöin voi olla, että ennakkoperintäolettama syrjäytyy, jos näin voidaan olettaa halutun. Tällä voidaan haluta turvata yritystoiminnan jatkuvuus seuraavassa sukupolvessa.
Lahjakirjaan voidaan myös kirjata, että annettua lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi. Jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjan antamisesta, rintaperilliselle annettu lahja katsotaan kuitenkin tästä huolimatta ennakkoperinnöksi.
Jos isovanhemmat antavat omien lastensa yhä eläessä lahjan lapsenlapselleen, ei tätä katsota lain ennakkoperintäolettaman mukaisesti ennakkoperinnöksi. He voivat kuitenkin määrätä, että lahja otetaan huomioon ennakkoperintönä, jos rintaperillinen (eli lahjan saajan vanhempi) kuolee ennen perittävää.
Kuitenkaan mikä tahansa lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi. Vain arvokas lahja on ennakkoperintöä. Jos lahja on ns. tavanomainen lahja, sitä ei käsitellä ennakkoperintönä. Lahjan arvo arvioidaan antajan olosuhteiden mukaan. Varakkaammissa perheissä tavanomaisen lahjan määritelmä on arvokkaampi kuin vähävaraisessa perheessä. Tilanne joudutaan siis arvioimaan tapauskohtaisesti, jos asiasta syntyy epäselvyyttä. Lisäksi lasten koulunkäynnistä vanhemmille aiheutuneet tavanmukaiset kustannukset lasketaan kuuluvat vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin, eikä niitä voda vähentää ennakkoperintönä. Kuitenkin jos, kouluttamiseen on pantu tavanmukaisesta poikkeavia kustannuksia, katsotaan ne ennakkoperinnöksi.