Milloin leski perii

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (eli lapsia tai heidän jälkeensä tulevia), mutta hän on naimisissa, leski perii vainajan, ellei tällä ole testamenttia. Lesken perimys kuitenkin poikkeaa rintaperillisten perimyksestä. Kun leski aikanaan kuolee, perivät vainajan niin sanotut toissijaiset perilliset tässä vaiheessa ensin kuolleen vainajan osuuden. Näitä toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, sisarus tai sisaruksen lapsi. Jos muuta ei ilmene, on tämä toissijaisten perillisten perintöosuus puolet lesken pesästä. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus luetaan kuitenkin sen omistaneen puolison osuuteen, eikä sitä lasketa tähän jakoon vaan tämä osuus menee hänen perillisilleen. Leski ei voi omassa testamentissaan määrätä puolisoltaan lakisääteisen perimyksen perusteella saadusta omaisuudesta. Jos puolisot haluavat poiketa tästä perimysjärjestyksestä ja mahdollistaa lesken oikeuden testamentata koko omaisuutensa, on tästä tehtävä testamentti.

Vaikka leski perii, hän ei voi myöskään heikentää ensiksi kuolleen puolison perillisten asemaa esimerkiksi lahjoittamalla ja näin vähentämällä olennaisesti omaisuuttaan. Tämä voidaan ottaa huomioon lesken perinnönjaossa siten, että hänen perillisensä joutuvat maksamaan vastiketta ensiksi kuolleen puolison perillisille. Jos taas pesän arvo kasvaa lesken toimien ansiosta, pesän vaurastuminen luetaan lesken kuollessa hänen perillistensä hyväksi. He siis saavat isomman osan pesästä.

Perimyssuhteet ja perinnönjako voivat olla näissä tapauksissa melko haasteellisia, etenkin jos sukulaisuussuhteissa on vähänkään ristiriitoja tai erilaisia odotuksia tai puolisoiden varallisuuden arvot poikkeavat suuresti toisistaan. Tämän vuoksi puolisoiden kannattaa keskustella, mitä haluavat omaisuudelleen tapahtuvan kun puolisoista toinen ja myöhemmin leski kuolee. Testamentilla voidaan näissä tilanteissa vapaasti määrätä, mitä omaisuudelle tapahtuu.

Lesken perimys voidaan syrjäyttää

Toisin kuin rintaperillisten, lesken perimys voidaan myös syrjäyttää testamentilla. Leskellä ei ole mitään lakiosaa vastaavaa oikeutta kuolleen puolisonsa perintöön. Jos siis puoliso ei halua leskensä perivän mitään, voidaan tämäkin hoitaa testamentilla. Aviopuolisolla on kuitenkin lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin vainajan kuoleman jälkeen. Tämä on vahva oikeus, eikä sitä voida testamentilla syrjäyttää. Jos siis vainaja testamenttaa vain omassa omistuksessaan olevan yhteisen kodin jollekin muulle kuin leskelle, rasittaa lesken hallintaoikeus perinnönsaajan omistusta lesken elinajan, jos leski ei tästä hallintaoikeudesta halua luopua.