| |

Ositus avioeron yhteydessä

Muistathan, että avioerotilanteessa on erittäin tärkeää hoitaa myös ositus puolisoiden kesken. Ositus tehdään, kun puolisoiden avio-oikeutta ei ole suljettu avioehtosopimuksella kokonaan pois. Osituksella yhteisen pesän omaisuus jaetaan puolisoiden kesken ja varakkaampi puoliso luovuttaa tasinkona toiselle omaisuutta niin paljon, että molempien puolisoiden osuus on arvoltaan samansuuruinen. Jos puolisoilla on molemmin puolin täysin poissulkeva avioehto, tehdään osituksen sijaan avioerotilanteessa omaisuuden erottelu.

Valitettavan usein avioeron yhteydessä ositus jää tekemättä. Jos näin käy, voi toisen osapuolen kuolema aiheuttaa yllätyksen tämän perillisille, kun entinen puoliso on kuolinpesän osakkaana osituksen tekemiseen saakka. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että tällöin jommankumman entisen puolison kuollessa voivat tämän kuolinpesän osakkaat joutua selvittämään tilannetta ja etsiä entinen puoliso kymmenien vuosien takaa. Lisäksi jos vainaja on ollut useamman kerran naimissa ja liitot ovat päätyneet eroon ositusta tekemättä, voi useampi entinen puoliso olla lähtökohtaisesti pesän osakkaana.

On tärkeä muistaa, että ositusvaade ei vanhene. Osapuoli ei voi siis myöhemmin vedota ajan kulumiseen tai toisen osapuolen passiivisuuteen ja näin vaatia ositusvaateen hylkäämistä. Toki riitatilanteessa passiivisuus pidemmän ajan kuluessa voi toimia osin näyttönä siitä, että ositus on tosiasiallisesti tehty, vaikka siitä ei ole dokumenttia laadittu. Kuitenkin vain dokumentoitu ositus on lähtökohtaisesti osoitus sen tekemisestä.

Osituksessa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuuttaan, saa itse päättää mitä omaisuutta hän haluaa luovuttaa. Hän voi myös suorittaa tasingon rahana. Esimerkiksi suvun kesämökkiä tai vain toisen omistuksessa olevaa asuntoa ei siis tarvitse luovuttaa tasinkona, jos ei halua. Jos varallisuus on kiinni asunnossa tai tässä kesämökissä, voi toki tulla haasteita tasingon suhteen. Tämän vuoksi suosittelenkin monissa tilanteissa avioehtosopimuksen laatimista ainakin sellaisen omaisuuden suhteen, jonka siirtymisestä toiseen sukuun ei halua ottaa mitään riskiä.

Ositusta toimittamaan voidaan määrätä tarvittaessa pesänjakaja, joka myös ratkaisee aviovarallisuussuhteeseen liittyvät riitaiset kysymykset. Toki edullisempaa kokonaisuuden kannalta on, jos entiset puolisot pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, miten ositus toimitetaan. Aina kuitenkaan tämä ei ole mahdollista ja siksi pesänjakajan ottamista mukaan riitaiseen tilanteeseen kannattaa tarvittaessa harkita.