Lesken asema puolison kuollessa: Perimyksestä

Avioliiton purkautuessa toisen kuolemaan, lesken asema perimyksen suhteen riippuu siitä, onko kuolleella rintaperillisiä vai ei. Perimysjärjestyksessä rintaperilliset saavat perinnön, jos heitä on. Rintaperilliset voivat olla perittävän ja lesken yhteisiä lapsia tai vain perittävän lapsia (tai heidän lapsiaan sijaantuloperillisenä). Eloon jäänyt puoliso ei siis peri tässä tapauksessa vainajaa. Leskellä on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Jos kuitenkin rintaperilliset vaativat jakoa, jää leskelle edelleen pääsääntöisesti oikeus hallita puolisoiden yhteistä kotia ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Luonnollisesti leskellä on oikeus saada omaisuutta avio-oikeuden perusteella, ellei sitä ole avioehdolla suljettu pois. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan perintöoikeudellisesti ja verotuksellisesti aviopuolisoihin.

Jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, perii leski kuolleen puolisonsa. On hyvä huomioida, että tässä tapauksessa lesken on maksettava perintöveroa perimästään omaisuudesta. Kun leski myöhemmin kuolee, hänen pesänsä jaetaan ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken. Leski ei voi tämän perimänsä omaisuuden suhteen tehdä testamenttia ja näin sivuuttaa toissijaisia perillisiä. Toissijaiset perilliset on määritelty laissa, mutta tekemällä testamentin voidaan kuka tahansa asettaa tähän asemaan. Näin henkilö voi vaikuttaa siihen, kenelle hänen omaisuutensa menee myöhemmin puolison kuoleman jälkeen. Testamentilla voidaan siis esim. varmistaa lesken asema kuoleman jälkeen, mutta varmistaa myös se, että myös lesken kuoltua oma omaisuus menee ensiksi kuolleen puolison haluamalle taholle.

Testamentilla voidaan vaikuttaa myös lesken perintöoikeuteen monilla tavoin. Lesken perintöoikeuden voi esimerkiksi sivuuttaa testamentilla. Puolison hyväksi voidaan tehdä myös testamentti täydellä omistusoikeudella.